Tietoa seurasta
Lappajärven Eränkävijät ry
Harjun ja Söyringin kylien metsästysseura – perustettu vuonna 1977.
Lappajärven Eränkävijät toimii Harjun ja Söyringin kylien alueella Lappajärvellä. Toimintaamme kuuluvat metsästys, riistanhoito, ampumaharjoittelu, metsästyskoiratoiminta ja hirvenhaukkukokeet, yhteiset tapahtumat sekä metsästysperinteen ja osaamisen siirtäminen eteenpäin.
Seuran tarina
Talosta taloon kerätyt metsästysmaat
Seuran alkuvaiheet perustuvat pitkäaikaisen puheenjohtajan Jukka Viinamäen historiikkiin ja muisteluksiin.
Ajatus omasta seurasta
Oman metsästysseuran perustaminen oli ollut puheissa jo 1970-luvulla. Söyrinki kuului Tarvolan kylään, ja suuri osa sen maista oli vuokrattu Tarvolan Metsästysyhdistykselle. Harjun kylässä, joka on osa kirkonkylää, pääosa maista oli vapaana.
Harjulaiset ja söyrinkiläiset olivat vanhastaan eläneet yhteiseloa Harjunjoen molemmin puolin, joten yhteinen seura kylien maille oli luonteva ajatus.
Metsästysmaat syntyivät talosta taloon
Perustamisen jälkeisenä keväänä ja kesänä muutamat aktiiviset jäsenet kiersivät talosta taloon tekemässä vuokrasopimuksia maanomistajien kanssa. Luottamuksen saaminen ei aina ollut helppoa, mutta useimmiten asia ratkesi jutustelemalla ja juomalla vähän enemmän kahvia.
Maita kertyi noin 2 800 hehtaaria ja vuokrasopimuksia toista sataa. Sopimukset tehtiin 25 vuodeksi niin, että ne jatkuivat automaattisesti. Seuran toiminnan perusta syntyi maanomistajien luottamuksesta.
Perustamiskokous joulukuussa 1977
Perustamiskokous pidettiin joulukuussa 1977 Harjun Erkin pirtissä. Jukka Viinamäki muistaa paikalla olleen ainakin Olavi Pahkalan, Jouko ja Jussi Rajalan, Erkki Koskimäen, Arno Mäkelän sekä Söyringistä Reino Backin ja Yrjö Savolan – ja muitakin kylänmiehiä, niin kuin taloissa iltaisin oli tapana istuskella.
Aktiivinen puuhamies Olavi Pahkala valittiin sihteeriksi ja Jukka Viinamäki puheenjohtajaksi. Hän kertoo hoitaneensa tehtävää toista vuosikymmentä.
Rekisteröinnin mutkat
Vain muutama kuukausi perustamiskokouksen jälkeen Olavi Pahkala menehtyi yllättäen Lappajärven jäällä. Menetys oli ennen kaikkea surullinen, ja se vaikeutti myös rekisteröintiä, sillä Kauppa- ja rekisterihallituksesta ei saatu varmuutta asiakirjojen kohtalosta.
Vuonna 1978 pidettiin uusi kokous Söyringissä Viinamäellä, ja paperit laadittiin uudelleen. Virallinen päätös tuli 12.12.1979. Jukka Viinamäen mukaan aloitusvuotena on perusteltua pitää perustamiskokouksen vuotta 1977.
Ensimmäinen hirvijahti
Syksylle 1978 seura ei ollut ehtinyt hakea omia hirvilupia. Jukka Viinamäki, Reino Back ja Yrjö Savola kävivät Luukerissa Tarvolan Metsästysyhdistyksen puheenjohtajan ja hirvivoudin Oskari Kankaan puheilla, ja peräkammarissa sovittiin, että Eränkävijät saavat pyytää Tarvolan luvista yhden vasan.
Pyynti oli ajometsästystä: aseelliset miehet olivat passissa ja aseettomat ajomiehinä. Jahtipäällikkönä toimi Yrjö Savola, ja passimiehinä olivat hänen lisäkseen Jukka Viinamäki ja Risto Rauma. Ajomiehiä oli reilu puolenkymmentä.
Lumi oli jo maassa, kun Yrjö Savola ampui vasan. Se nyljettiin ja paloiteltiin Reino Backin talon takana, ja kyläläisiä tuli paljon katsomaan seuran ensimmäistä saalista. Alusta asti hirviporukkaan on voinut kuulua, vaikka ei olisi asetta eikä metsästyskorttia.
Omat luvat ja oma maja
Keväällä 1979 seura haki omat hirviluvat, vaikka rekisteröinti oli vielä kesken. Hirvikanta kasvoi voimakkaasti 1980-luvun alkupuolella, ja vuosikymmenen puolivälissä seuralla oli enimmillään 22 hirvilupaa.
Oma maja ja nylkyvaja rakennettiin yhdessä: jokaiselta metsää omistavalta isännältä pyydettiin kaksi tukkipuuta ja metsättömiltä kerättiin rahaa. Reino Back hakkasi puut, ja Jouko Rajalan ammattitaidosta oli rakentamisessa paljon hyötyä. Tontti vuokrattiin Hautakankaasta Uuno Heikkilältä 50 vuoden sopimuksella, ja vastineeksi hänet vapautettiin vuotuisesta jäsenmaksusta.
Sukupolvenvaihdos 2007
Vuoden 2007 vuosikokouksessa seura päätti tietoisesti nuorentaa toimihenkilöitä. Vanha johtokunta pyysi kokonaisuudessaan eroa, ja kaikkiin tehtäviin haettiin sopuisasti nuoret tekijät. Puheenjohtajana aloitti Johnny Niemi ja sihteerinä Aapo Viinamäki.
Metsästys muuttuu – perusasiat säilyvät
Perustamiskokoukseen kutsuttiin aikanaan lankapuhelimella. Myöhemmin jahtiin tulivat radiopuhelimet, koiria alettiin seurata GPS-paikantimilla ja viestintä siirtyi matkapuhelimiin. Riista on silti edelleen löydettävä ja pyydettävä metsästäjän taidoilla.
Historiasta lyhyesti
Tärkeät virstanpylväät
- 1970-lukuAjatus omasta seurasta alkaa kypsyä.
- Joulukuu 1977Seura perustetaan Harjun Erkin pirtissä.
- 1978Rekisteröinti käynnistetään uudelleen. Ensimmäinen jahti Tarvolan luvista sovitulla vasalla.
- 1979Seura hakee omat hirviluvat.
- 12.12.1979Yhdistys rekisteröidään.
- 1980-luvun alkuHirvikanta kasvaa voimakkaasti.
- 1980-luvun puoliväliEnimmillään 22 hirvilupaa.
- 2007Sukupolvenvaihdos toimihenkilöissä.
- 2020SimWay Hunt -ampumasimulaattori.
- 2027Perustamiskokouksesta 50 vuotta.
Kuvia menneiltä vuosilta
Välähdyksiä historiasta
Seuran alkuvaiheiden historia perustuu Jukka Viinamäen, pj. emeritus, kirjoittamaan historiikkiin ”Lappajärven Eränkävijät ry – historiaa ja muisteluksia alkutaipaleelta asti”. Kuvat: Jukka Viinamäen kokoelma. Jos sinulla on tietoja, muistoja tai valokuvia seuran vaiheilta, otathan yhteyttä.
Seura tänään
Mitä teemme nyt
Ampumataitoa ylläpidetään Tarvolan ampumaradalla ja vuodesta 2020 SimWay Hunt -simulaattorilla ympäri vuoden. Tavoitteena ovat turvallinen aseenkäsittely ja varmat, eettiset riistalaukaukset.
Metsästys
Hirvenmetsästystä ja pienriistan pyyntiä seuran maastoissa.
Riistanhoito
Pienpetopyyntiä, kantojen seurantaa ja omat rajoitukset.
Ampumaharjoittelu
Tarvolan ampumarata ja SimWay Hunt -simulaattori.
Metsästyskoirat
Koirat ovat tärkeä osa hirvenmetsästystä.
Hirvenhaukkukokeet
Seuran maastoja käytetään koetoimintaan.
Yhteisöllisyys
Hirvipeijaiset ja yhteiset tapahtumat.
Kiinnostaako seuran toiminta?
Kysy lisää jäsenyydestä ja toiminnasta.